Kuopion III Apteekki 100 vuotta

Apteekkari Edvard Malmberg sai oikeuden Kuopion III Apteekin perustamiseen lokakuun 3. päivänä 1902. Hän avasi apteekin Maljalahdenkadun ja Puijonkadun kulmassa 5.1.1904. Signatuurissa eli lääkelipussa komeili: Apteekki Puijonkadun varrella, Apoteket vid Puijogatan.

Tässä vaatimattomassa puutalossa apteekkitoimintaa harjoitettiin aina vuoteen 1963, jolloin Kuopion Seudun Osuuskassa rakensi samalle paikalle liiketalon ja apteekki siirtyi Puijonkadun puolelle. Osoite oli Puijonkatu 22.

Apteekkia on ohjannut kahdeksan apteekkaria ennen nykyistä apteekkari Pirkko Kanteletta, joka joulukuussa 1996 siirsi apteekin takaisin entiselle paikalle Suokadun kulmasta, jossa se oli toiminut välillä kolmisen vuotta. Muuton yhteydessä nimiriidan kautta nimeksi tuli Puijonkadun apteekki.

Heinäkuun alussa 2003 apteekki siirtyi Sokos-tavaratalon alakertaan. Apteekki sai uuden kutsumanimen Kuopion ToriApteekki. Nimi johdettiin suoraan Kuopion parhaasta tavaramerkistä torista eli muailman navasta.

Sijainniltaan uusi, lähes 100-vuotias apteekki otettiin hyvin vastaan. Vaivatta apteekin löysivät niin vanhat kanta-asiakkaat kuin uudemmatkin. Asiakkuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kasvaneet yli 70 prosenttia. Sijainti on saanut erityistä kiitosta asiakkailta.
Kuluva juhlavuosi on sujunut kehittämistyön merkeissä. Uusi toimintaympäristö ja toimintatapa (reseptien suoratoimitus ja lääkevaihto) on vaatinut henkilökunnalta oman sisäänajon. Kehittämistyötä apteekissa on riittänyt.

Kuopion III ToriApteekissa työskentelee apteekkarin lisäksi proviisori ja 7 farmaseuttia sekä 2 teknistä apulaista. Apteekki toimii myös opetusapteekkina.

Huomioita apteekkitoiminnasta Kuopiossa ja Suomessa

Kolmannen apteekin perustaminen Kuopioon kiinnosti kollegoiden lisäksi kovasti myös suurta yleisöä. Julkisessa sanassa ja kaupungin virastoissa arveltiin kaupungin kolmannen apteekin vievän leivän toisten apteekkarien suusta. Lisäksi oletettiin, apteekkien lukumäärää kasvatettaessa, että kansa turhan vuoksi ostelee kaikenlaisia joutavia rohtoja ja tuhlaa niihin rahojaan.

Vaan eivät kuolleet nälkään toiset apteekkarit eikä ostellut kansa turhia tippoja vaan kaikki apteekit kehittyivät hiljalleen omine asiakaspiireineen.

Apteekkien luvat ovat edelleen säädellyt. Lääkelaki säätää hakumenettelyn. Lääkelaitos päättää apteekkien määrän ja apteekkiluvan saajan.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 600 yksityistä apteekkia ja niillä 182 sivuapteekkia. Kuopion ja Helsingin yliopiston apteekkien toimipisteet mukaan lukien apteekkipalvelupisteitä on 800 eli yksi apteekki 6500 suomalaista kohden. 99 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jossa on vähintään yksi apteekki.

Farmaseuttisen koulutuksen saaneiden määrä apteekkien henkilökunnasta on 61 prosenttia.

Merkittävä apteekkien käytännön toimintaan vaikuttanut uudistus on ollut huhtikuussa 2003 alkanut geneerisen substituution eli lääkevaihdon toteuttaminen. Lääkevaihdosta apteekit ovat suoriutuneet erinomaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi elektronisen -reseptin kokeiluasetuksen elokuussa 2003. Järjestelmän koekäyttö on alkanut tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti syyskuussa 2003 lääkepoliittiset linjauksensa vuoteen 2010. Siinä se asetti keskeisiksi tavoitteiksi lääkkeiden hyvän alueellisen saatavuuden ja lääketurvallisuuden ylläpitämisen. Lääkekustannusten kurissa pitäminen on todettu myös tärkeäksi tavoitteeksi. Ministeriö ei esittänyt muutoksia nykyiseen apteekkijärjestelmään, jossa apteekkiluvat myöntää lääkelaitos. Apteekit olisivat edelleen proviisorin koulutuksen saaneiden henkilöiden omistamia toiminimiä. Ministeriö totesi, että näin on tasapainotettu ammatillinen asiantuntemus ja liiketoiminnan tehokkuus eikä näitä perusteita ole tarpeen muuttaa.